sunnuntai 20. kesäkuuta 2010

Scalpel, please!


Jepen toinen leikkaus oli nyt keskiviikkona. Yhä siis samaa akillesjännettä korjaillaan, tai siis nyt poistetaan sieltä jalasta kaikkia niitä lisäosia jotka ekassa leikkauksessa jouduttiin sinne laittamaan. Tässä leikkauksessa poistettiin jalasta yksi iso ruuvi. Tämä sama ruuvi oli jo aiheuttanut meille aika paljon harmia, sillä se hankasi Jepen jalan nahkaa kyynärpään kohtaa, ja teki siihen peukalonpään kokoisen reiän, josta näkyi luu ja ruuvi. Tätä reikää putsattiin tietysti joka päivä, tosin tämä ei ollut ihan Jepen lempihommaa kuten arvata saattaa.



Keskiviikon leikkaus meni onneksi hyvin. Ruuvi saatiin nätisti pois, jalassa ei ollut mitään tulehduksia tms ja Jeppe ei enää edes joudu pitämään sitä kauhean isoa metallitukea jalassaan. Leikkauspäivänä jalkaan laitettiin vielä aikapaljon täytettä mahdollisen vuodon vuoksi, mutta nyt jalassa on jo vain kevyt tukiside. Kyllä huomaa että on Jepenkin paljon helpompi olla kun ei enää ole sitä hervottoman isoa metallitukea. Riemuissaan oli poika kun sai taas kunnolla putsata omat varpaansa, ennen tämä oli vaikeaa metallituen vuoksi ;)



Leikkauksen jälkeen Jeppe oli jo samana iltana harvinaisen virkeä eikä ollenkaan kivulias, hieno juttu siis. Toivotaan vain että jalka jatkaisi nyt hyvää paranemistaan. Heinäkuun puolessavälissä on seuraava leikkaus, silloin otetaan tämän akillesjänteen ympäriltä jalan sisällä oleva metallilevy pois. Tällöin nähdään taas paremmin miten se jänne on lähtenyt paranemaan.



Ihan vain uteliaisuudesta, tunteeko kukaan lukija koiraa, jolla olisi mennyt akillesjänne poikki ja se olisi korjattu? Tai jotain koiraa jolla jänne olisi korvattu keinojänteellä? Tapasin tässä eräänä iltana koirapuistossa naisen, jonka toisella koiralla oli yksi lonkan nivelistä korvattu keinonivelellä. Aika sattuma että tuli puhetta koko jutusta, olin silloin meinaa liikkeellä vain Jerin kanssa. Tällä naisella oli myös käyttölinjainen labradori ja kultainennoutaja, yhden meidän koiratutun kennelistä (piiri pieni pyörii... Siis ihan tosi, nämä noutajapiirit ovat loppujenlopuksi aivan äärimmäisen pienet täällä Suomessa, tuntuu että kaikkien kanssa on vähintäänkin yhteinen tutun tuttu tms!). Tällä labbiksella oli viime marraskuussa laitettu siis keinonivel, ja nyt hän juoksi niin autuaasti Jerin kanssa koiratarhassa että ei mitään rajaa! Ikinä en olisi arvannut että tällä koiralla oli keinonivel, juoksi ja käveli aivan normaalisti eikä yhtään aristanut jalkaansa tms, vaikka leikkauksesta kuitenkin oli vielä niin lyhyt aika. Ihanaa kuulla välillä tälläisiäkin tarinoita joissa koira on selvinnyt hyvin. Itse kun koko ajan murehtii tuota Jepen jalkaa, itkettää vain että paraneeko se ikinä vai ei, ja repeääkö jänne heti uudestaan kun koira ottaa yhden juoksuaskeleen tms.



Olisi mukava kuulla teidän kokemuksianne ja tarinoitanne mikäli teillä niitä on, joten kommenttia vaan tähän kirjoituksen perään! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti