sunnuntai 31. toukokuuta 2009

Rakkaan Culan muistolle





 


"Ei lähtöäsi todeksi uskoa vois.
Sait äkkiä kutsun luotamme pois.
Näin saapui suru ilmoittamatta,
katkesi elämä odottamatta.
Vain muistot ja rakkaus jäljellä on.
Ja kaipuu niin pohjaton."


 









lauantai 30. toukokuuta 2009

Highhut's Vulpecula "Cula", 1.5.2008-27.5.2009


Rakas pikkuinen Cula-tyttö menehtyi 27.5.2009. Hän oli ystäväni Annan koira, oman Jeppe-koirani sisko. Cula oli vasta vähän yli vuoden ikäinen lupaava noutajanalku.


Minulle Cula oli herttainen ystävä joka rakasti halia kanssani ja nukkui aina kainalossani hänen kotonaan käydessäni, Jepellä Cula oli maailman paras leikkikaveri. Kaipaamme Culaa suuresti ja kyynelehtien muistelemme häntä.


Culan lähtö oli traaginen, mutta nopea. Cula oli metsälenkillä perheensä kanssa. Koirien juostessa kävi niin, että Vega-sisko törmäsi Culaan vahingossa. Tämä aiheutti kahdeksannen kylkiluun katkeamisen, joka johti nopeasti sisäiseen verenvuotoon ja ilmarintaa. Culan kotiin häntä jäi kaipaamaan emäntä Anna, isäntä Timo ja pikku-Saga, kuten myös koiraäiti Lyra ja sisko Vega.


Itse olen täysin murtunut Culan kuoleman vuoksi. Rakastin pientä Culaa niin kovin paljon. Olin aina kuvitellut Culalle suuren tulevaisuuden: kisavoittoja, pentueita, hienoja metsästysretkiä ja ennekaikkea onnellista koti-elämää. Culan kuolema on kova isku, etenkin koska Cula oli niin nuori. Olen hoitanut Culaa usein hänen syntymästään asti, tapasin hänet ensimmäistä kertaa kun hän oli vielä silmät kiinni vikisevä pikkuinen papi. Seurasin vierestä hänen ja sisarustensa leikkiä pentulaatikolla. Leikkisin hänen kanssaan pihalla, nukuin hänen kanssaan lukemattomia öitä Somerniemellä. En voi uskoa että hän on poissa.


Culan blogia voi lukea osoitteessa  http://vulpecula.vuodatus.net/


Ikuisesti rakasta Culaa ikävöiden, Riikka ja Jeppe


 


"Ystäviä kuolee,


mutta he eivät ikinä katoa.


Heidän muistonsa laskee auringon mailleen,


herättää ruohon


ja maalaa taivaalle sateenkaaren.


Menneiden ystävien muistot


elävät aaltojen lyödessä rantaan


ja tähdenlennoissa.


Tuulen huminassa he kuiskaavat meille,


ettemme kaipaisi heitä niin paljon,


sillä heillä on nyt hyvä olla."


 




 



keskiviikko 27. toukokuuta 2009

Video Jerin leikeistä


Mun arkeen kuuluu ahkera koirien kuvaaminen, niin Jepen kuin Jerin, koska rakastan valokuvausta. Kuvaan välillä myös videoita koirista, ja eilen sain yhden niin hauskan videopätkän Jeristä että lisäsin sen YouTubeen :) Alla olevasta linkistä pääse katsomaan filmiä!!


http://www.youtube.com/watch?v=xdNfjXH_nxs


 

Kuvia



Jeri ja lempileikki: SPLASH SPLASH :D


 



Minä ja Jeri, vähän Jeppeäkin näkyy kuvassa :)

Jeri on äijä :D


Kyllä se pentu kasvaa nopeasti! Jeri on kasvanut korkeutta huimasti, ja näyttää nyt vähän sopusuhtaisemmalta :) Melkeen pääsee jo itse hyppäämään sohvallekin! Meillä siis koirat saa olla sohvalla, ja Jeri yrittää kovasti Jepen perässä sinne päästä, mutta se ei vielä tajua että hypätessä kuuluu pooooooooooonnistaa takajaloilla - raukka vaan nousee seisomaan etutassut sohvalle ja ihmettelee et mitenköhän sinne pääsee :D Odotan millon se ratkaisee tämän ihan itse!


 


Jeri ja Jeppe on kyllä oikeasti ihan kuin paita ja peppu. Yhdessä ne könyää pihalla ja lähipusikoissa, ja nykyään myös nukkuu paljon yhdessä - eilenkin illalla molemmat oli menny Jerin häkkiin nukkumaan! Jeri alkaa kyllä olla aika äijä, välillä leikeissä murisee ja haukkuu Jepelle :D Jeppe sitten aina katsoo mua ihan ihmeissään tyyliin "mitä tolle nyt sit tekis ku se on niin pieni?" :D Ruoka-aikaan Jeri ahmasee eka oman ruokansa ja menee sitten heti tarkistamaan myös Jepen kupin. Kerran kupissa oli vielä ruokaa jäljellä, mutta Jeppe vaan peruutti ja päästi Jerin siihen! Se ei kyllä ollut hyvä koska ruokarauha pitäisi olla, nyt oonkin opettanut Jerille että oma kuppi vaan hoidetaan ja Jepen kupille ei oo asiaa, estän sitä menemästä siihen jos yrittää.


 


Tänään Jerillä oli vähän ripulia, en tiedä mistä johtuu. Aamuruuassa se sai ekaa kertaa täällä ollessaan hiukan juustoa, ehkä siitä? Toisaalta Ninakin oli kyllä antanut pennuille juustoa. Hmmh... Noh, mutta jokatapauksessa pikku jätkä vaikuttaa oikein terveeltä ja touhukkaalta, joten en nyt huolestu tuosta, täytyy toivoa että ei jatku enää huomenna.


 


Muuten Jeri on nyt syönyt ihan omaa ruokaansa, Labrador puppy ruokaa siis (royal canin). Lisäksi saa joka kerta piimää, ja kerran päivässä vähän jotain muuta kuten riisiä, nakkia, juustoa, lihahyytelöä tms. ihan pikkuisina määrinä. Koitan totuttaa sen vatsan vähän kaikkeen, ihan niinkuin Ninakin on tehnyt omien koiriensa kanssa :) Jepellä tein sen mokan että se söi pienenä vaan omaa ruokaansa, ja nyt se onkin harvinaisen nirso ja uusista jutuista vatsa heti sekasin.


 


Niin, ja maisteli Jeri muuten vähän luutakin pari päivää sitten! Sen mielestä oli kyllä hauskempaa leikkiä luun kanssa kuin syödä sitä, joten lopulta Jeppe söi Jerinkin luun kun Jeri nukahti :D


 


Remmissä kulkeminen sujuu jo oikein mallikkaasti, olen tosi ylpeä Jeristä! Tomerasti hän myös lyö perseen penkkiin joka kerta kun sanon istu, ja pillin kuulleessaan tulee kuin salama! Se muuten on aika huvittavan näköistä kun Jeri juoksee, se pääsee niin kovaa vaikka on niin pikkuinen :D


 


Kiintymyksestään Jeppeen huolimatta Jeri on kuitenkin aika mun poika <3 kovasti seuraa mitä mä teen ja tulee aina heti syliin kun tulen lattialle sen kanssa. Usein myös nukahtaa mun syliin :) Ja suihkussa käyntiä Jeri rakastaa, se seuraa aina mua sinne kun menen itse tai lenkin jälkeen pesen Jepen!!


 


Ensi viikolla kun mun kesäloma on oikeasti alkanut (noh onhan se loma nytkin kun arjet on vapaata, mutta torstaina pitäisi vielä käydä yksi tentti tekemässä koululla) niin menen koirien kanssa Askaisten korpeen :) Siellä niillä onkin taas tilaa remuta! Aijon sitten heti mennä koirien kanssa rantaan, Jeppe rakastaa uimista kuten myös minä :) Tulee jännä nähdä meneekö Jeri heti uimaan!!


 


Vielä yksi asia: Jerikin on jo harjoitellut yksin oloa, johtuen siitä että mulla on vielä ollut vähän koulua. Silloin kun olen ollut pari tuntia koulussa niin Jeri on ollut Jepen kanssa kotona, mutta iltaisin kun menen Jepen kanssa pitkälle lenkille niin Jeri on aina ihan yksin 1-2 tuntia. Hyvin on mennyt, olen rappukäytävässä ja ikkunan alla kuunnellut että ei enää vingu (ekalla kerralla vinkui hetken mun perään, jäin kuuntelemaan ja lopetti aika äkkiä). Yleensä kun tulen takaisin niin Jeri vielä nukkuu ja herää vasta kun vähän "meluan". Jeri on kyllä niin hyvin sopeutunut kaikkeen että uskon että siitä tulee vielä aivan mahtava kisakoirakin, niillähän sitä sopeutumista ja kärsivällisyyttä myös tarvitaan!! :)

tiistai 26. toukokuuta 2009

Better days are coming, and they are called Saturday and Sunday!


Sunnuntaina pari mun kaveria, Tiia, Iina ja Jesse, kävi katsomassa uutta pentua ja Jeppeä :) Otettiin sitten tietty taas kuvia, koska mä ja Tiia ollaan aika innostuneita ottamaan aina vaan kuvia :D Hih!



Ystäväni Tiia ja mun pojat :)



Minä ja Jeri <3



Jesse, Iina ja Jepunias



Jerillä iski väsymys



Eihän meidän koirilla mitään leluja näy olevan... :D


 


 

perjantai 22. toukokuuta 2009

Jos metsään tahdot mennä nyt...


...niin takuulla yllätyt kun nämä kaksi touhottajaa tulee vastaan :D


 



Miksi mun koirilla on aina hännät pystyssä? M I K S I? Ei niiden sisarukset tai mitkään muutkaan lapukat pidä häntiä tolleen, mutta noi pojat pitää!!!


 



 



 




Jeppe katsoo suojelevasti pikkuveljensä perään ^^



torstai 21. toukokuuta 2009

My boys <3


Jepen ja Jerin yhteiselämä sujuu hienosti. Jeppe otti heti sen asenteen että "tuo pentu on pieni, täytyy varoa, ja se on minun laumani jäsen joten suojelen sitä" :) Tänään kun Jeppe söi ruokaansa niin Jeri meni siihen kupille, jolloin Jeppe peruutti pois kupilta! Ikäänkuin "syö vain pikkuveli jos sulla on kovempi nälkä!" :D Aika hassua että vanhempi uros antaa pikkuisen tuolla tavalla mennä omalle kupilleen!!


 


Muutenkin Jeppe ja Jeri tulee kyllä tosi hyvin toimeen. Silloin kun Jerin pentumaiset reuhomiset alkaa liikaa ärsyttää Jeppeä, niin se hyppää sohvalle tai sängylle karkuun. Leikkii kuitenkin tosi paljon yhdessä pennun kanssa! Ulkona ne kaksi menee peräkanaa, mikä on aika hassun näköistä kun niin iso ja niin pieni menee yhdessä :D Hassua että Jepestä ja Jeristä on jo näinkin lyhyessä ajassa tullut kuin paita ja peppu! Olen tosi onnellinen että Jeppe otti heti Jerin meidän lauman jäseneksi mukaan :)


 


Tänään Jeppe sai vähän aikaa hommailla "isojen koirien hommia", kun mentiin naapurin Ninan ja hänen rottwailernarttu Adan kanssa lenkille. Käyntiin lähistöllä olevalla valtavassa perintömetsässä. Koirat sai juosta 5 kilometrin matkan vapaana ihanassa metsässä, ja näki että ne todella nautti! Suoalueella minä, Nina ja Ada kuljettiin pitkospuita mutta Jeppe meni ja ui soita pitkin vieressä :D Ja myöhemmin pienellä metsäpurolla molemmat ui oikein urakalla. Oli kyllä ihan mahtava lenkki, mukavaa rentoutumista hankalan koulupäivän jälkeen! Onneksi kouluakin on enää vain yksi ainoa päivä, ensiviikon torstai, ja sitten KESÄLOMA :DDD


 


On kyllä aivan ihanaa että on molemmat pojat, sekä Jeppe että Jeri, kotona mun kanssa :) Nyt on hyvä olla <3


 


Tässä muutamia kuvia pojista:



 



 



 


Tuli aika huonolaatuisia kuvia kun yritin hämärällä ottaa ilman salamaa :/

tiistai 19. toukokuuta 2009

Puppy life


Kohta onkin jo viikko vierähtänyt siitä, kun pikkuinen Jerppis muutti kotiin :) Ja hienosti on pojalla mennyt! Ihan sisäsiisti ei vielä ole, mutta se johtuu pääasiassa mun hitaudesta ja asuinympäristöstä: Täällä kaupungissa en kehtaa kylpytakki päällä sännätä pennun kanssa pihalle silloin kun sillä on hätä, vaan yritän aina ehtiä laittamaan jotain edes vähän säädyllistä päälle (tosin yöllä kyllä hypin tuolla pihalla yökkärit päällä :DDD ). Jepen kanssa oli helpompaa, omakotitalossa korven keskellä ei tarvinnut miettiä omaa asuansa, pihalle vois mennä vaikka alusvaatteisillaan pissattamaan koiranpentua :) Mutta kyllä me Jerin kanssa selvitään ja saadaan se vekara pian sisäsiistiksi :) Isoimmat asiat se osaa jo aina tehdä ulos, se itseasiassa menee ovelle pyytämään ulos, mutta pissa tulee yleensä niin nopeasti, että ihan joka kerta en osaa ennustaa sitä. Sillä on muutenkin outo tyyli pissata monta kertaa leikkihetken aikana, Jeppe pissasi aina vaan ennen ja jälkeen leikin, mikä teki pissatuksen helpoksi.


 


Remmissä Jeri kävelee jo oikein tyylikkäänä, alussa tietty koitti vähän näykkiä remmiä mutta tajusi pian että minä en tykkää sellaisesta :D Ollaan vähän kävelty tässä pihapiirissä ja hienosti menee :) Omalla kerrostalo-pihalla annan sen yleensä olla vapaana ja se juoksee ympäriinsä kuin mikäkin tuulispää. Omaa rappua ei vielä erota vaan meinaa aina välillä juosta naapurirappuun :D Jeri on jo tosi rohkea, mutta välillä jotkin kovat äänet, kuten vieraan koiran haukku, pelottaa ja sitten pitää tulla mun jalkojenväliin istumaan hakemaan rohkeutta :) Ja sitten taas juostaan...!! Koko taloyhtiö on aivan ihastunut Jeriin joten silittäjiä riittää, ainakin tottuu erilaisiin ihmisiin :D


 


Niin, ja osaa Jeri jo istuakin oikein hienosti aina kun pyydän :D Ja luoksetulo tulee kanssa hienosti, pillillä kutsun sen aina syömään ja pihalla täytyy vaan levittää kädet niin se juoksee jo ihan hulluna mun luo :D


 


Jeppe on nyt ollut isän luona vähän aikaan hoidossa, jotta sain enemmän touhuta vain Jerin kanssa. Se oli tosi kiva juttu, lukuunottamatta sitä että mulla on ihan kauhea ikävä Jeppeä <3 Onneksi se tulee tänään kotiin!! ^^ On se vaan niin tyhjä olo kun se ei ole täällä, vaikka Jerinkin kanssa tietty on ihanaa, mutta tarviin kyllä ne molemmat :) Kai munstakin on tullut joku ihme lauma-emo joka huolehtii kun joku lauman jäsenistä puuttuu... ;) Vietänköhän liikaa aikaa vain koiraseurassa?


 


Vähän on kyllä kanssa ikävä muita Meri-pentueen pentuja, kun hoidin niitä kuitenkin niin usein että ehtisin kiintyä jo kaikkiin. Onneksi olen Ninalta kuullut että kaikilla menee oikein hienosti uusissa kodeissa :) Ja ruskeaa narttua, Myytä, me tullaan varmaan näkemään vähän useamminkin, koska sen uusin omistaja on Valpuri joka asuu kanssa Turussa :) On kiva että edes yksi sisarus jäi tänne lähistölle jotta voidaan treffailla! :)


 


Tässä muutamia uusia kuvia Jeristä:


 




 

perjantai 15. toukokuuta 2009

Home, at last <3


Noin miljoona asiaa on tapahtunut sitten viimeisen blogipäivityksen! Viime viikko oli koulussa kiireistä, joten olen lähinnä yrittänyt tasapainoilla koirien, koulun ja töiden välissä. Onneksi nyt on rauhallisempaa, ja ihan kohta alkaa kesälomakin! Kesätyöt alkaa juhannusviikolla, sitä ennen tosin teen ensiperjantaina yhden lyhennetyn iltavuoron jolloin siskoni Noora hoitaa koiria. Ajattelin että on hyvä jo siinä vaiheessa harjoitella vähän mitä Jeri meinaa kun on muutaman tunnin munsta erossa jonkun muun kanssa.


Isoin tapahtunut asia on ehdottomasti se, että Jeri on nyt kotona! Eilen illalla hain hänet ystäväni Néan kanssa, joka ystävällisesti pakotettiin autokuskiksi kun mun piti tietty automatka halia pentua =) Jeri on kyllä sopeutunut nyt uuten kotiin todella hyvin! Automatkan se lähinnä nukkui, kotona hetken aikaa etsi missä laumansa on mutta innostui sitten leikkimään kaikilla niillä miljoonalla lelulla jotka olen hälle hankkinut :D Erityisesti vinkuvat on nyt suuressa huudossa! Jeri nukkui ekan yön jo omassa häkissään pentulaatikosta haetun viltin päällä, mutta mä kyllä nukuin lattialla siinä häkin edessä koska muuten pikkuinen ei tahtonut pysyä siellä häkissä - vaikka kuinka kannoin sinne, niin tuli aina takaisin mun jalkoihin nukkumaan! Mutta kun nukuin häkin edessä sillee että häkin ovi oli auki ja mun käsi siellä, niin yö meni hienosti. Hienosti Jeri on myös jo käsittänyt miten porraskäytävässä kuljetaan, ja että uudella pihallakin uskaltaa leikkiä =) Siistikin Jeri on, kaikki asiat tulee joko ulos tai paperin päälle, saan sen varmaan sisäsiistiksi alta aikayksikön!! Pentuarki tuntuu kyllä aivan ihanalta pitkästä aikaa <3


 



Luovutuskuva :)


 



Pennut viimeisinä pentulaatikko-päivinä


 



Jeri ja Muru


 


Jeppe on nyt isän luona hoidossa vähän aikaa, jotta mulla on aikaa touhuta uuden tulokkaan kanssa. Tänään illalla Jeppe kyllä tulee katsomaan uutta pikkuveljeään =) Mahtaa se kyllä pakahtua innosta, Jeppe kun sattuu rakastamaan pentuja!!


 


Viime viikonloppuna vietin Jepen kanssa oikein kunnon treeniviikonlopun. Ystäväni Maarit oli täällä Turun seudulla käymässä koiransa Artun kanssa, joten treenattiin yhdessä. Maaritin serkun luona treenattiin muistia ja linjalle lähetystä heittämällä kasa dameja yhteen paikkaan ja sitten siirryttiin kauemmas koirien kanssa. Maasto oli sellaista että lähetyspaikalta meni pikkuinen joki ihan siksakkia, joten koirat joutui monta kertaa menemään veteen ja takas, eli ylityksiä tuli. Silti Jeppe meni eteen oikein tosi hienosti, ei ole ikinä ennen mennyt niin hyvin! Sunnuntaina otettiin sitten ruutua ja markkeerauksia, nekin sujui oikein mallikkaasti!!! :) Kiitos vielä Maaritille tosi kivoista treeneistä ja vinkeistä :)



Minä, Jeppe, Maarit ja Arttu :)


 



Jepastian pulikoimassa treenien jälkeen :)


 

lauantai 2. toukokuuta 2009

Puppy-piranhas!!!


Olin keskiviikkona ja torstaina hoitamassa pentuja Ninan luona. Oli todella ihanaa päästä taas hoitamaan niitä hulivilivintiöitä <3 Painisin niiden kanssa lattialla, mutta kun tajusin häviäväni täysillä, pakenin sohvalle. Sinne nuo pikku piraijat ei onneksi osaa vielä kiivetä. Siellä sitten nökötettiin Edin ja Murun kanssa, odotellen että papit sammahtaa :D


Jeri tuntuu yhä olevan pentueen vilkkain, hyvä niin :) Mustan nartun kanssa se touhuaa usein, ne tuntuvat olevan kuin paita ja peppu. Jeri on myös todella rohkea. Pihalla se kaatoi harjan, mutta hätkähti vain vähän ja syöksyi sitten takaisin kimppuun! Edin komennuksista se ei välitä mitään, vaan härnää sitä jatkuvasti (Edi raukka!). Yhdessä vaiheessa Edi makasi sohvalla, ja Jeri puri sitä hännästä kun hännänpää vähän näkyi sohvan yli :D Edi tuli sitten mun luo turvaan!


Jeri myös viihtyy mun sylissä enemmän kuin ennen. Mun hiukset on tietysti se maailman kiinnostavin juttu... Mutta kuitenkin, Jeri on osoittautunut vauhdikkaaksi ja itsenäiseksi pennuksi, joka kuitenkin on myös hellydeenkipeä :) Aivan ihana luonne siis!


Nina oli näyttänyt pennuille riistaa, siitä voi tarkemmin lukea hänen blogistaan (linkki alhaalla linkkilistassa). Jeri oli ollut erittäin innokas, tanssi fasaaninsiiven ympärillä ja olisi halunnut sen takaisin vielä sen jälkeen kun Nina otti sen pois. Jerppiksestä taitaa tulla aivan mahtava metsäkoira :)


 


Tässä vielä Ninan ottama kuva Jeristä riistan kanssa: