Keväällä 2015 Jerille kehittyi virtsaamisvaivoja, vähän samantapaisia kuin sillä oli pentuna: jollain naapurin koiralla saattoi olla juoksut, ja hajuista innostuneena Jerin paikat paisuivat niin että sitten pissaaminen oli mahdotonta. Tämä aiheutti Jerille kipua ja virtsaamisvaivoja. Näiden vuoksi menimme eläinlääkärille, ja saimme kurjan tuomion: Jeri kärsi eturauhasen liikakasvusta, joka ei vielä vaivannut muuten kuin kiihottavien hajujen aikana mutta saattaisia alkaa vaivata paljonkin.
Onneksi vaivaan oli ratkaisu, kastrointi. Eläinlääkäri suositteli sitä sillä se pysäyttäisi eturauhasen liikakasvun. Vaikka eturauhasen liikakasvu olikin vielä tuossa vaiheessa hyvänlaatuista, niin olisi aina ollut riski että se alkaisi vaivata paljon ja kehittyä pahanlaatuiseksi.
Tämän vuoksi Jeri päädyttiin kastroimaan, ensin ns. kemiallisesti ja lopulta kokonaan "pallit veks". Eli ensin Jerille asennettiin niskaan niin sanottu antiuroshormonikapseli - kapseli sisältää lääkettä joka alentaa testestoronin tuotantoa. Vaikutus alkaa noin muutamassa viikossa ja kestää noin puoli vuotta. Usein kapseli asennetaan ennen kastrointia kun kastrointi tehdään terveydellisistä syistä, sillä näin nähdään jo ennen lopullista operaatiota onko siitä hyötyä terveydelle. Lisäksi leikkaus on paljon pienempi kun uroksella on kapseli, sillä kapselin hormoni aiheuttaa sen että uroksen kivekset pienenevät, ja näin ollen leikkaushaava on aina pienimpi. Ja mitä pienempi leikkaushaava, sen parempi toipuminen.
Jeri kastroitiin lopullisesti huhtikuussa 2015. Operaatio sujui hyvin, toipuminen oli hieman tuskaisaa runsaan turvotuksen vuoksi, mutta kahdessa viikossa koira oli jo täysin toipunut.
Mikä tilanne on nyt:
Nyt Jerin kastroinnista on siis noin 1,5 vuotta aikaa. Ennen leikkausta pelkäsin että kastrointi muuttaisi Jerin luonnetta, että siitä tulisi flegmaattinen sohvaperuna niinkuin jotkut ihmiset sanovat koirilleen käyneen. Noh, näin ei todellakaan käynyt Jerille. Jeri on aivan yhtä pirteä ja aktiivinen kuin aina ennenkin, ainoastaan kaksi eroa löytyy. 1) Aineenvaihdunta on hidastunut ja 2) juoksunartut eivät enää ole maailman suurin asia (vaikkakin on niitä yhä kiva haistella, sanoo Jeri.)
Pohjaton ruokahalu ja hieman hidastunut aineenvaihdunta nousivat leikkauksen jälkeen pieneksi ongelmaksi. En tajunnut miten nopeasti koira oikeasti lihoo ja että ruoka-annoksia olisi pitänyt leikata reilusti ja heti! Niinpä Jeri ensin kastroinnin jälkeen lihosi perätipä 5kg muutaman kuukauden aikana! Onneksi eläinlääkäri huomautti asiasta, itse olin hieman sokea oman koiran lihoamiselle, ainoastaan Jeppeen verrattuna huomasin että aika tankkihan se oli..
Hieman tanakassa kunnossa oleva Jeri kesällä 2015
Ruokaa Jeri saa nykyään vain noin 60% siitä määrästä mitä ennen, muuten lihoaa vaikka liikkuu aivan samaan tahtiin kuin ennen ja syö samaa ruokaa kuin ennen. Ruokahalu Jerillä on nykyään täysin pohjaton. Joku voisi sanoa että niinhän labbiksilla yleensäkin, vaan ei ollut ennen Jerillä. Aiemmin sitä sai usein maanitella syömään, etenkin jos lähistöllä oli juoksunarttuja koska eihän silloin vain ehtinyt syömään! Nyt kuitenkin kaikki, siis aivan kaikki, uppoaa ja mieluusti mahdollisimman suurissa määrissä :D Jerin pohjatonta nälkää ja vähentynyttä ruokintaa onkin kompensoitu vähäkalorisilla lisukkeilla, kuten kesäkurpitsalla, kurkulla, tomaatilla ja riisillä. Näitä eläinlääkäri suositteli, ja hyvin toimivat. Kesäkurpitsasta Jeri ei tosin erityisesti pidä ja syö sen vasta kaiken muun ruuan jälkeen, riisi sen sijaan on suurta herkkua ja kurkkukin hyvää.
Virtsaamisvaivat ovat todellakin helpottaneet operaation jälkeen. Enää Jerillä ei ole ongelmia pissata. Juoksunarttujen hajut innostavat yhä, mutta eivät hallitse elämää enää niinkuin ennen. Kaiken kaikkaan nykyään voidaan paremmin!
Jeri elokuussa 2016, jälleen vanhoissa linjoissaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti